Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

Myös Unescon suojelema kulttuuriperintö on eurooppalaisen teemavuoden keskiössä - Suomen pysyvä edustusto OECD:ssä ja UNESCOssa, Pariisi : Ajankohtaista

SUOMEN PYSYVÄ EDUSTUSTO
OECD:SSÄ JA UNESCOSSA, Pariisi

  • Permanent Delegation of Finland to the OECD
    Puh. +33-1-4524 7171, S-posti: sanomat.oec@formin.fi
  • Permanent Delegation of Finland to UNESCO
    Puh. +33-1-4568 3433, S-posti: sanomat.une@formin.fi
English | Suomi |  | twitter
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 12.1.2018

Myös Unescon suojelema kulttuuriperintö on eurooppalaisen teemavuoden keskiössä

European Year of  Cultural Heritage 2018
Eurooppalainen teemavuosi 2018
© Euroopan komissio

Euroopan monimuotoista kulttuuriperintöä juhlistetaan sen teemavuonna 2018. Teemavuosi korostaa kulttuuriperintöä osana identiteettejä ja rauhan rakentamista. Teemavuoden puitteissa järjestetään projekteja, tapahtumia ja kampanjoita ympäri Eurooppaa.

Ensimmäistä kertaa eurooppalaisen teemavuoden aiheena on myös Unescon työlle keskeinen kulttuuriperintö. Kulttuuriperinnöllä tarkoitetaan menneisyydestä peräisin olevaa aineellista, aineetonta ja digitaalista perintöä. Aineelliseen kulttuuriperintöön lukeutuvat muun muassa historialliset rakennuskohteet, kuten Suomenlinna tai Vanha Rauma. Sen sijaan esimerkiksi lavatanssit ja saunomisperinne edustavat hyvin suomalaista aineetonta kulttuuriperintöä. Kulttuuriperintö on läsnä jokapäiväisessä elämässämme ja osa identiteettejämme. Se muovautuu jatkuvasti dynaamisen yhteiskunnan mukana mutta luo kuitenkin yhteenkuuluvuuden tunnetta ihmisten välille.

Eurooppalainen teemavuosi pyrkii vaalimaan tätä rikkautta lisäämällä ihmisten tietoisuutta Euroopan kulttuuriperinnöistä ja vahvistamalla eurooppalaista identiteettiä. Eurooppalainen kulttuuriperintö on monimuotoinen, mutta monet eurooppalaiset jakavat samoja arvoja. Teemavuonna huomiota kiinnitetään myös kulttuuriperinnön tarjoamiin mahdollisuuksiin konfliktinestossa, taloudellisessa ja sosiaalisessa kehityksessä sekä siihen liittyviin haasteisiin kuten ympäristötuhoihin tai digitalisaation seurauksiin.

Suomessa kulttuuriperintöteemavuotta koordinoi Museovirasto, ja sitä suojelee presidentti Tarja Halonen. Suomen pääteemana on osallistuminen, sillä kulttuuriperintö halutaan ilmentää vuorovaikutuksen ja kohtaamisen paikkana. Kulttuuriperintö kuuluu kaikille, mutta sen hyödyntämisen täytyy olla kestävää, jotta myös tulevilla sukupolvilla on mahdollisuus nauttia siitä. Suomessa teemavuoden kohderyhminä ovatkin etenkin lapset ja nuoret, sillä he ovat nykyisiä ja tulevaisuuden kulttuuriperinnön muokkaajia.

Työ kulttuuriperinnön suojelemiseksi ja edistämiseksi on kuitenkin alkanut jo paljon ennen teemavuotta. Se on ollut Unescon pitkäaikainen tavoite, jota se edistää kuuden yleissopimuksen avulla:

  • Kulttuuridiversiteettisopimus (2005)
  • Aineettoman kulttuuriperinnön suojelu (2003)
  • Vedenalaisen kulttuuriperinnön suojelusopimus (2001)
  • Maailmanperintösopimus (1972)
  • Sopimus kulttuuriomaisuuden laittoman kuljetuksen estämiseksi (1970)
  • Haagin sopimus, kulttuuriomaisuuden suojelu aseellisen konfliktin sattuessa (1954)
Aida Muluneh’n valokuva “The Departure” Unescon uuden Re-shaping cultural policies -raportin kannessa
Aida Muluneh’n valokuva “The Departure” Unescon uuden Re-shaping cultural policies -raportin kannessa

Näistä sopimuksista tunnetuin on maailmanperintösopimus, jonka Suomi ratifioi vuonna 1987. Sopimus suojelee aineellisia perintökohteita, jotka ovat merkittyinä maailmanperintöluetteloon. Maailmanperintökohteita on tällä hetkellä yhteensä 1073, Euroopassa 465 ja Suomessa seitsemän, joista ensimmäiset, Suomenlinna ja Vanha Rauma, merkittiin luetteloon vuonna 1991. Unescon kansainvälisissä aineettoman kulttuuriperinnön luetteloissa on noin 400 kohdetta, mutta toistaiseksi Suomella ei ole vielä kohteita näissä luetteloissa. Esitys elävän perinnön kansalliseksi luetteloksi valmistui kuitenkin marraskuussa 2017 sisältäen 52 kohdetta. Kansallisesta luettelosta on mahdollista myöhemmin hakea Unescon aineettoman kulttuuriperinnön kansainvälisiin luetteloihin.

Suomi toimi Unescon maailmanperintökomiteassa vuosina 2013–2017 ja se valittiin Unescon kulttuuridiversiteettisopimuksen hallitustenväliseen komiteaan vuosiksi 2017–2021. Kulttuuridiversiteettisopimuksen tavoitteena on varmistaa kulttuurituotteiden -ja palveluiden vapaa tuottaminen, levittäminen ja kuluttaminen. Sopimuksen toimeenpanoa arvioiva Global report 2018 (Re-shaping cultural Policies-raportti) julkaistiin vastikään. Raportin keskeisenä sanomana on lisätä yhteistyötä eri sidosryhmien välille ja integroida kulttuuri nykyistä laajemmin kestävän kehityksen agendaan.

Olennaisia Unescon rauhanrakentamistyössä ovat myös monipuolisten kulttuuriperinteiden hyväksyminen ja arvostaminen – ne ovat kuitenkin perinteitä, jotka luovat yhteiskuntaamme. Unesco lanseerasi vuonna 2015 Unite4Heritage-aloitteen, jonka tarkoituksena on suojella ja tuoda esille sekä kulttuuriperintöä että -diversiteettiä ympäri maailmaa. Aloite kannustaa kaikkia juhlistamaan kulttuuriperintöä esimerkiksi museokäynnin merkeissä ja jakamaan kokemuksiaan siitä sosiaalisessa mediassa (#heritagestory ja #Unite4Heritage).

Työ kulttuuriperinnön vaalimiseksi jatkuu myös teemavuoden jälkeen paitsi Unescon yleissopimusten osalta myös 10 uuden pitkän aikavälin hankkeen muodossa, jotka Euroopan komissio käynnistää yhteistyössä Unescon, Euroopan neuvoston ja muiden kumppaneiden kanssa. Ohjaavia periaatteita ovat sitouttaminen, kestävyys, suojelu ja innovointi.

Lisää tietoa teemavuodesta löytyy sen Facebook-,Twitter- ja nettisivuilta ©Euroopan komissio
Lisää tietoa teemavuodesta löytyy sen Facebook-,Twitter- ja nettisivuilta ©Euroopan komissio

Tulosta

Päivitetty 28.2.2018


© Suomen pysyvä edustusto OECD:ssä ja UNESCOssa, Pariisi | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot